On eläkeikäiset miehet, jotka taitavat jo kaiken ja ovat valinneet kunnostettavaksi mahdollisimman haastavan kapineen. Keski-ikäiset naiset puolestaan muistelevat menneitä ja huoltavat hellästi perintöhuonekaluja tai korurasioita, joita on löytynyt kotitalon uumenista. Nuoremmat kurssilaiset ovat etsineet kirppareilta design-huonekaluja tai tarranneet niihin Aallon jakkaroihin tai kampauspöytiin, joita on mummolasta löytynyt. Tapiovaaran Pirkka näyttäisi olevan hittituote. Heille (meille) on tärkeää vaalia ajan henkeä ja saada sisustukseen sopivasti retroa.
Samalla entistöinti on parhainta vastapainoa muuten hektiselle elämälle. Kun töissä pitää juosta tukka putkella, on hauskaa fiilistellä ala-asteen puukässäluokassa ja keskittyä korjaamaan pikku tarkasti pinnatuoliin tullutta naulan reikää.
On hauskaa tehdä käsillään jotain ja nähdä joka kerta, mitä saa aikaa - ihan konkreettisesti. Ihanaa on myös se, että tässä harrastuksessa ei saa olla kiire mihinkään. Jos suhaa kiireellä, useimmiten joutuu tekemään saman asian taas uudelleen tai saa kiireessä jotain pysyvää vahinkoa aikaan. Tuntuu palkitsevalta, kun vanhasta kuluneesta huonekalusta saa jälleen kestävän, käyttökelpoisen ja kauniin. Materiaalit kun ovat entisaikoina olleet vähän laadukkaampia.
Sormet syyhyää uusien entisöitävien etsimisestä...haaveilen yöpöydistä ja kampauspöydästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti